Firenzessä oli odottamaton paljon vegaanista syötävää tarjolla. Happy Cow esitteli lukemattomia kahviloita ja ravintoloita, missä tahansa päin kaupunkia sitä käyttikin. Firenze on kompakti, kaikkialle voi kävellä ja kaikki tuntuu olevan lähellä. Sähköpotkulaudat loistivat poissaolollaan.
Happy Cown tiedot pitivät hyvin paikkansa, vain yhden kerran auki olevaksi merkitty rafla (pizzeria Ciro & Sons) oli kiinni. Vegaaniset vaihtoehdot olivat pääsääntöisesti hyvin merkitty, eräässä pizzeriassa pizzani päällä oli pieni valkoinen vegan-lippu (just oikea väri!) sen saapuessa pöytään. Ruokakaupoista löytyi paljon vegaanisia tuotteita ja myös omia hyllyosastojaan niille. Viikon vierailun perusteella suosisin Conad City -ketjun kauppoja ruokaostoksilla.
Ruokakulttuurin tapojen ja käytäntöjen poikkeaminen toisistaan on todella kiinnostavaa. Tavat antavat hyvän kuvan paikallisesta elämäntyylistä. Onko se ehkä suorituskeskeistä vai nautiskelevaa? Mihin aikaan syödään tyypillisesti illallista? Mihin kellonaikaan on liian myöhäistä tilata lattea? Mikä on päivän tärkein ateria ja miksi? Millaiset ovat kauppojen valikoimat?
Toisin kuin suomalaiset, italialaiset nauttivat aamupalaksi jotain melko kevyttä ja no, ei niin kovin terveellistä. Kahvin juominen on ei-seremoniallista, se tehdään työmatkalla, kahvilassa tiskillä muutamassa minuutissa. Turistit istuvat alas juomaan kahvinsa ja maksavat siitä jopa moninkertaisesti enemmän kuin paikalliset. Tykkäisin kyllä siitä, että tuotteiden hinta olisi Suomessakin matalampi, jos niitä ei jäisi nauttimaan kahvilaan.
Kahvia voidaan nauttia tällä tavalla tiskillä nopeasti kulauttaen pitkin päivää, kuin piristeenä. Työpaikkojen sosiaalitilat lienevät myös harvinaisempia Italiassa. Moni paikallinen näytti viettävän lounastaukoa liiketilan edustan pölyisellä ja auringon kuumentamalla reunakivetyksellä istuen. Se ei näyttänyt kovin mukavalta, mutta heille se lienee paras tai ainoa vaihtoehto.
Nirvana – tryffeleitä lohturuokana
Nirvanasta tuli viikkomme turvasatama. Kävimme siellä kolme kertaa, koska se oli lähellä hotelliamme, ruoka oli hyvää ja se oli edullinen. Söin noina iltoina tryffelicarbonanaa (12e), tryffelitagliatellea sekä gnoccheja punaisella pestokastikkeella. Nämä olivat merkattu pääruoiksi ja täyttivät hyvin.
Nirvanan ruoka ovat hyvin yksinkertaista ja kotiruokamaista, mutta todella maukasta ja jotenkin lohturuokamaista. Seinillä on vegan-kylttejä ja Buddha-julisteita, joten raaka-ainevalinnat liittynevät omistajan uskontoon. Nirvanassa työskenteli todennäköisesti eläkeiän jo ajat sitten ohittanut italialaisherrasmies, joka otti meidät ystävällisesti vastaan. Todennäköisesti omistajan isä.
Ainoa huono puoli Nirvanassa oli se, että sen läheiset kadut olivat hieman levottomia. Missään muualla Firenzessä ei ollut vastaavaa, vähän pahaenteistä tunnelmaa kirkkaassa auringonpaisteessa.
https://www.facebook.com/NirvanaRistorante/
Panificio Pasticceria Lanotte – välipalaksi focacciaa
Ennen junamatkaa kävimme hakemassa reilut palat ohutta focacciaa tästä pienestä leipomosta lähellä Santa Maria Novellan juna-asemaa. Firenze on pullollaan pieniä leipomoita, mutta täällä selvästi tiedettiin, mitä on ”vegaaninen”. Termi tuntuu olevan muutenkin aika ilmeinen, kenties valtavien turistimassojen takia. Leipomo löytyi Happy Cown avulla.
Focacciassani oli mustia ja vihreitä, kokonaisia oliiveja näteissä riveissä, äidilläni oli runsaasti perunaviipaleita limittäin. Nämä maksoivat muistaakseni yhteensä muutaman euron ja olivat todella herkullisia ja sopivan suolaisia.
https://www.facebook.com/people/Panificio-Pasticceria-Lanotte/100057599613928/
Cortese Café 900 – ylellisiä herkkuja edullisesti
”Onko ok, että capuccinoon tulee mantelimaitoa?”. Häkeltyneenä kysymyksestä taisin puoliksi huudahtaa, että tottakai! Cortesen capuccino kahvilan omalla mantelimaidolla maksoi 2 euroa. Nautin sen kanssa lasipurkkiin tehdyn mangojuustokakun ja äitini joi americanon ja söi tiramisun. Kävimme viikon aikana kahdesti Cortesessa, mutta siellä olisi voinut käydä vaikka joka päivä. Aiemmalla kerralla söin melkein tennispallon kokoisen pähkinä-suklaaleivospallosen ja äitini jonkinlaisen avokadoleivonnaisen tarjoiltuna lasipurkista.
Vito Cortesen perustama raakakahvila on ylellinen kokemus. Siellä on huolellisesti valitut raaka-aineet, esteettinen ja minimalistinen, keltaista ja tummaa puuta yhdistävä sisustus ja ystävällinen henkilökunta. Kahvilan ulkopöydistä voi katsella upeaa Santa Maria Novellan basilikaa. Hinnat ovat kohtuulliset ja osin jopa halvat, vaikka paikka henkii arvokkuutta ja luksusta.
Cortesesta saa myös palkittua raakagelatoa, mutta se jäi valitettavasti kokeilematta.Ehdottamasti vierailun (mahdollisimman monen) arvoinen!
Base V Juicery – terveellistä aamupalaa
Tämä paikka löytyi sattumalta juuri kun etsimme aamupalaa. Söin palan väriltään tummaa leipää, jonka päälle oli muussattu kokonainen avokado. Päälle ei ollu ripoteltu edes suolaa. Croissants galoren jälkeen se maistui ihanalta. Kroppa tuntui saavan jotain, mitä se kaipaa. Paikka tarjoili myös mm. kylmäpuristettuja mehuja, smoothieita ja tuorekeksejä.
https://basevjuicery.com/en/base-v-juicery-florence-via-dei-neri/
Cafe Mantra – täyteläistä kahvia
Tämä kahvila sijaitsi vähän syrjemmällä ydinkeskustasta Santa Crocen kaupunginosassa, mutta kävely kannatti. Heillä on toisinaan tarjolla myös vegaanista syötävää, nautin reissun ehkä parhaan capuccinon tässä paikassa. Liitutaululla on erikseen maininta, että kasvimaidoista ei veloiteta erikseen.
Gelateria Santa Trinita – raikasta jäätelöä
Gelatoahan saa joka kulmasta ja tämä arvioi perustuu vain kahteen jäätelöpalloon, sillä söin gelatoa Firenzessä ollessani vain kerran. Tämä on varmaan rikos jo itsessään, mutta onneksi tuo ainut kerta oli sitäkin ihanampi. Gelateria Santa Trinitan kaikki hedelmä- ja marjamaut ovat vegaanisia. Henkilökunta erikseen varmisti, että vegaaniudessani on kyse valinnasta eikä maitoallergiasta, sillä he muistuttivat, että makujen välillä voi tapahtua ns. kontaminoitumista. Tilasin pistaasijäätelöä (Jädelino tarjoaa mielestäni yhtä hyvää) sekä verigreippiä.
Paikka ei ole edullinen ja siellä on todennäköisesti jonoa, mutta jos haluaa tehdä asioita kerran ja kunnolla, kannattaa mennä tänne.
https://fi-fi.facebook.com/gelateriasantatrinita/
Muita paikkoja Firenzessä
Jos haluaa päästä helpolla, niin kahville ja croissantille pääsee Shake Caféseen. Näitä on useita ympäri kaupunki.
Piazza del Duomon vierestä löytyy ryöstöhintaiset paikat, kuten Mr. Pizza. Juuston voi vaihtaa vegaaniseen. Jos on ihan pakko löytää jotain nopeasti ydinkeskustasta, niin tämä voi olla vaihtoehto, mutta Firenzessä lienee kymmeniä paikkoja, joista parempaa vegaanista pizzaa paljon edullisemmin, kuten Lorenzo de Medici, jossa oli myös vegaanista mozzarellaa.
Origami (La Spezian kaupungissa) – to-die-for cashew-juustoa punaviiniraidoilla
Origami on sellainen paikka, jollaisen toivoisin Helsinkiin. Se on tunnelmallinen ja rento klubi, ravintola ja baari. Siellä järjestetään myös erilaisia teemailtoja, huomion kiinnitti Leonardo Dicaprio -leffaillat.
Jaoimme äitini kanssa alkupalana juustolautasen, jossa oli neljä erilaista vegaanista juustoa. Yksi oli parmesan-tyylinen, yksi brie ja muutama cashew-tuorejuusto. Toinen näistä tuorejuustoista oli paras vegaaninen juusto, jota olen koskaan maistanut: punaviini-cashew-juusto. Sitä tekisi mieli kokeilla valmistaa itse. Pisteitä myös leipäkorin riisikakuista. Riisikakku kuuluu oman ruokapyramidini alaosaan.
Pääruoaksi söin ravioleja ja jälkiruoaksi kolmen semifreddon kokoelman. Äiti tilasi grillivartaat. Herkullisia sieniä, tempehiä, Beyond-makkaraa, kesäkurpitsaa. Annos oli valtava, ja naureskelimme kun huomasimme, että eräs pariskunta näytti jakavan sen pääruokana. Lasku taisi olla kallein koko reissulla, kuitenkin alle 80 euroa. Tähän sisältyi alkuruoka, pääruoat, jälkiruoat, kaksi olutta ja yksi Cokis zero.
Origami sijaitsee siis La Speziassa, joka on Ligurian alueen toiseksi suurin kaupunki. Se on vilkkaimman ostoskadun poikkikadulla. Olimme siellä heti avaamisaikaan ja ensimmäisiä terassilla. Tarjoilija sijoitti meidät taktisesti nurkkapöytään lähimmäksi pääkatua. Kun teimme lähtöä, terassi oli täynnä.
Hans im Glück (Münchenin lentokenttä)
Firenzeen ei ole suoria lentoja. Välilaskut olivat sekä mennessä että tullessa Saksassa. Münchenin kenttä on todella hieno. Jos haluaa kunnon ruokakooman ennen lentoaan (kukapa ei?), kannattaa syödä burgeri Hans im Glückissa. Vegaanisia vaihtoehtoja oli kahdeksan. Pystyin vielä Italiasta lähdettyänikin jatkamaan tryffeleiden syöntiä, sillä niitä oli hampurilaiseni kastikkeessa. Pöydässä oli myös neljä erilaista talon omaa kastiketta, jotka kaikki olivat vegaanisia.
En yleensä syö kastikkeita (miehet usein rakastavat niitä jostain syystä?), mutta tällä kertaa kokeilin niitä ihan siitä puhtaasta ilosta, että vaihtoehtoja oli niin paljon. Hampurilainen oli iso ja ranskalaisia oli paljon. Olin kuitenkin myöhästyneen lennon takia niin nälkäinen, että en ole ihan varma, oliko se nyt niin hyvää. Voitti kuitenkin tunnettujen, Suomestakin löytyvien pikaruokaketjujen vegaaniset hampurilaisateriat.
—
Oletko käynyt tai haluaisit käydä mainituissa ravintoloissa ja kahviloissa? Laita sydän!
Jätä kommentti