No niin, nyt se on ohi. Totally f*cking finito. Varo spoilereita. Tai no, tämä vika jakso oli yksi iso spoileri.

Päällimmäinen tunne on pettymys. Ilmaan jäi monia tyydyttämättömiä tunteita.

Mielestäni jakson huippuhetki oli pöytäkeskustelu, jonka kävivät uuden kuninkaan neuvonantajat, kuten Master of Coin Bronn. Keskustelu nauratti aidosti. Hirveästi muita tuntemuksia en nopean huvittuneisuuden ja moninkertaisen pettymyksen lisäksi sitten kokenutkaan. Miten maailman suurin sarja voi päättyä näin pienesti?

Daenerysin kausi kaudelta isommaksi kasvanut hahmo ei saanut arvoistaan loppua. Se oli vaan tikari rintaan ja moro! Yhtä helppo nujerrettava kuin Nightking konsanaan. Aryan purjehdus Stark-lipun alla etelään seikkailemaan tuntui jonkun ankean spin-offin lähtölaukaukselta.  John meni metsään, ilmeisesti sinne hän lopulta halusikin ja toivon, että hän löytää vielä Ygritteäkin upeamman villin, jonka kanssa kasvaa vanhaksi. Hah. Onneksi hän vihdoin rapsutti Ghostia. Samin puhe demokratiasta taas tuntui joltain D & D:n  keskinäisen vitsailun tulokselta. Koko jakso oli oikeastaan aika plääh ja hohhoijaa. Toivoin, että Brienne kirjoittaa Jaimen muistokirjoitukseen, että Ser Jaime sai lapsen toisen ritarin kanssa. Se vasta olisikin ollut hauska yllätys.

Katselin muutama päivä sitten YouTubesta muun muassa Lady Olennan huippuhetkiä. Nuo maagiset, soljuvaan dialogiin, ensiluokkaiseen näyttelijäntyöhön ja vahvoihin hahmoihin perustavat kohtaukset olivat sarjan suola ja niissä on mielestäni GOTin henki. Viimeinen kausi hävitti tuon hengen kokonaan. Edelleen hienoin yksittäinen kohtaus kausilta 1-8 on Maisie Williamsin ja David Bradleyn upeat monologit, joissa efektejä (naamion riisuminen) on käytetty vain hienovaraisesti, eivätkä ne hukuta alleen upeita näyttelijöitä. Tämähän on 7. kauden avausjakso. George R. R. Martininin kirjathan loppuivat kaudelle 6, minkä moni mieltää viimeiseksi hyväksi kaudeksi. Martin on kertonut, että uskoi, että hän saa kirjat valmiiksi ennen kun sarja ehtii niiden tasalle. Hups.

Ei tämmöistä tunnetta ollut tarjolla ainakaan kaudella kahdeksan, joka oli enemmän erikoisefektien ”tämmöistä pystyy tietskarilla tekemään” – näyttely kuin näyttelijöiden taidonnäyte. Ja on hienompia efektejäkin nähty.

En olisi osannut kirjoittaa itse sarjalle parempaa loppua, enkä oikein tiedä millainen sen olisi pitänyt olla.  Ehkä nämä tyydyttämättömät tunteet hiipuvat aikanaan, kun tulee jotain vielä suurempaa kuin GOT. Esim. ilmastonmuutos. Tai siis joku uusi sarja.

Kiitos GOT ja näkemiin Westerosin jengi. En usko, että ihan heti tulee katsottua jaksoja uudestaan, kun tietää millaista lässähtänyttä loppua kohti ne vievät.