Aloitin brasilialaisen jiu-jitsun harrastamisen aikanaan käymällä peruskurssin Järvenpään Kehäkarhuissa nelisen vuotta sitten. Katselin nyrkkeilytreenien aikana salin toisella laidalla painivia tyyppejä ja ajattelin, että varmaan pitäisin tuommoisesta, vaikka en edes tiennyt, mikä laji on kyseessä. Eräs tuttava ehdotti, että tule sinäkin kokeilemaan lajia ja sen enempää miettimättä ilmoittauduin peruskurssille. Nyrkkeily sitten unohtui melko nopeasti, kun aloin käydä BJJ-treeneissä. Jos joku olisi sanonut ennen peruskurssin aloittamista, että siellä muuten kuristetaan ja tehdään lukkoja, olisin jättänyt menemättä. Lajin harrastaminen on hurjan kuuloisista tekniikoistaan huolimatta turvallista, eikä siinä tarvitse pelätä. Kun edessä oli muutto Helsinkiin, tiesin, että BJJ säilyy elämässäni. Kävin ensin Loopilla Pitäjänmäessä ja sitten Savatella Kurvissa. Ensimmäiseen oli kotoa turhan pitkä matka ja toisessa jäin kaipaamaan enemmän ohjausta, sillä en ole tyyppi, joka oppii uuden tekniikan kokeilemalla sitä kerran tai kaksi. Koronan sulkiessa salit keväällä olin yhtäkkiä tilanteessa, että en ole yhdenkään BJJ-salin jäsen. Tauko lajista venyi pisimmäksi sitten sen aloittamisen.

Tutkin salivaihtoehtoja kantakaupungissa ja sen laitamilla, mutta en osannut päättää, mikä olisi paras paikka palata rakkaan harrastuksen pariin. Löydettyäni sähköpostistani viestin Joni Stenholmilta, se täytyi lukea muutaman kerran uudestaan, koska en vain meinannut uskoa sitä. Joni kertoi, että Vallillassa, upouudessa Urhea-hallissa alkaa pyöriä brassi jiu-jitsua ja nogia tarjoava yhteisö. Hän kysyi kiinnostustani olla viestinnällisesti mukana luomassa jotain uudenlaista, kun Buli aloittaa toimintansa elokuussa. Jiu-jitsua ja kirjoittamista? Kyllä, kiitos. Olen kirjoitellut BJJ:stä tänne blogiini aikaisemmin silloin tällöin, esimerkiksi muutamat kisakokemukseni. Jatkossa kirjoitan useammin, sillä kirjoitan näitä yhteistyössä Bulin kanssa. Olen tästä mahdollisuudesta, uudesta salista ja paluusta painimisen pariin todella iloinen. Joskus pohdin mielessäni, että laji ikään kuin valitsi minut ja nyt tuntuu taas siltä, vaikka olen edelleen aloittelija.

Olen niin kaivannut kamppailulajien ja hyvin hoidetun seuratoiminnan tuomaa yhteisöllisyyttä sekä kuulumista johonkin porukkaan. Sitä kamppailulajit ovat minulle parhaimmillaan antaneet: jaettuja kokemuksia ja jaettua iloa. Olen ujo, enkä missään tapauksessa mikään heittäytyjä, mutta BJJ on tuonut odottamattomalla tavalla omaan elämääni mahtavia uusia tuttavuuksia, pysyviä ystäviä ja itsevarmuutta. Brasiliaisessa jiu-jitsussa jää murtuu ryskyen ja muodollisuudet lentävät melko nopeasti nurkkaan, kun olet lähikontaktissa uuden ihmisen kanssa. Laji yhdistää eri ikäisiä ja täysin erilaisia ihmisiä.

Olen ollut Jonin sekä muiden bulilaisten kanssa tekemissä tähän mennessä vain viestien välityksellä, mutta olen saanut kuvan, että he todella haluavat viedä lajia eteenpäin ja kutsuvat kaikki mukaan. Olen itse 30-vuotias toimistossa työskentelevä nainen, eli en välttämättä mikään tyypillisin BJJ:n harrastaja ja tästäkin on Bulilla ja tässä meidän yhteistyössä kysymys. Laji sopii kenelle tahansa, riippumatta siitä kuka olet, mitä teet tai mistä tulet.

t. Riina

Napsauttamalla kuvaa pääset Bulin verkkosivuille. Löydät Bulin myös Instagramista sekä Facebookista.

PS. Olen menossa ekan kerran Bulille painimaan avajaispäivänä, sillä Buli Jiu-Jitsu aloittaa toimintansa kaikille avoimella Open Mat -painitapahtumalla sunnuntaina 1.8. klo 12-13.30. Ilmoittaudu mukaan >>