G20-tapaamisessa silmiä Ivanka Trumpille pyöritellyt Christine Lagarde on monen esikuva. Ei pyörittelyn vaan huikean uransa takia. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja tuntuu painivan omassa älykköjen sarjassaan. Hän on myös kokenut juristi, johtaja ja jopa taitouimari.
Jotkut, kuten Lagarde, vain osaavat kaikkea ja ovat vähän lahjakkaampia ja fiksuja kuin toiset, eikö niin? Väärin! Lagardella on growth mindset, eikä hän periaatteessa ole sen kummoisempi kuin kukaan muu tällä pallolla. Ainakin, jos uskoo Stanfordin huippuyliopiston psykologian professori Carol S. Dweckia.
En ole edes puolessa välissä Dweckin kirjaa *Mindset ja se vaikuttaa ajatteluuni jo nyt. Kirjaa lukiessani mietin, miksi en lukenut tätä jo aikaisemmin? Miksi tämä kirja ei ole pakollinen kaikille jo yläasteella?
Dweck osoittaa usein erilaisin esimerkein ja perustein, miten ”menestyneitä” ihmisiä yhdistää heidän mentaliteettinsa. He eivät ole joukko poikkeuksellisen lahjakkaina syntyneitä ihmisiä, joille kaikki aina ollut helppoa laskettelua kohti menestystä ja unelmia. Michael Jordan ei kelvannut lukionsa koripallojoukkueeseen, ja Jackson Pollock oli keskinkertainen taitelija aloittaessaan. Kotimainen lempiesimerkkini growth mindsetista on Nashville Predatorsin Mikael Granlund, jolle tie NHL:ssä näytti nousevan pystyyn pian draftin jälkeen. Nyt hän on menestyneimpiä suomalaisia jääkiekkoilijoita, joka on kohta pelannut maailman kovimmassa kiekkoliigassa vuosikymmenen.
Kenties suurin ero michaeljordaneiden, christinelagard’ien ja ”tavallisen” ihmisen välillä on mentaliteetti, ei superkyvyt. Dweckin mukaan se, että joku osaa tehdä jotain heti hyvin ilman harjoittelua, ei tarkoita, etteikö henkilö joka harjoittelee, voisi tehdä saman asian yhtä hyvin tai vieläkin paremmin. Ja se, että ei osaa heti täydellisesti jotain asiaa, ei tarkoita etteikö voisi nousta vaikka alansa huipulle.
Kun henkilöllä on ”kasvun mentaliteetti” hän ei pelkää haasteita, eikä pelkää näyttävänsä tyhmältä, jos yrittää jotain mitä ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt. Hän ei ajattele, vaikka olisikin tietyillä mittareilla fiksu, että hänen ei täyty jatkuvasti kehittää itseään ja oppia lisää. Tämän mentaliteetin voi oppia, jos sitä ei jo ole.
Jos luet yhden kirjan tänä vuonna, etkä ole Dweckin ajatuksiin vielä tutustunut, valitsisin sinuna tämän ja sen englanninkielisen version.
*Affiliate-linkki, eli jos ostat sen kautta, saan pienen osuuden myynnistä.
Jätä kommentti