Olen ollut jäsenenä neljällä eri brasilialaista jujutsua tarjoavalla kamppailusalilla: yhdessä järvenpääläisessä ja kolmessa helsinkiläisessä seurassa. Toisinaan treenien alussa ympärilleni pälyillessä (treeniparinkin toivossa) en ole nähnyt ainuttakaan naista lisäkseni. Silloin olen ajatellut, että harmi. Taas. Teen mieluiten tekniikkaharjoitukset toisen naisen kanssa, vaikka miesten kanssa treenaamisessa ei mitään vikaa olekaan.

BJJ ei ole profiloitunut miesten lajiksi, mutta silti se kiinnostaa selvästi enemmän miehiä. Miksi? Laji sopii naisille monella tapaa täydellisesti.

Mahdollisimman monen naisen kannattaisi ainakin kokeilla tätä lajia, joka voi avata ihan uusia näkökulmia mm. liikuntaan, harrastamiseen ja solidaarisuuteen kanssasiskojen välillä. Aloitin itse lajin yli 30-vuotiaana kokeilumielessä. Nyt se on muuttanut elämääni monella positiivisella tavalla, tuonut siihen paljon hyvää ja jopa muuttanut käsitystäni siitä, miten vahvaksi itsensä voi naisena tuntea.

Itsensä puolustaminen

Haluan ajatella, että en jäätyisi paikoilleni, jos joku yllättäen kaataisi mut maahan ja koittaisi satuttaa. BJJ:ssä ollaan suurin osa ajasta maassa ja usein näin aloittelijana vielä  niin, että toinen on sun päällä ja saatat olla fyysisesti tukalassa tilanteessa. Jos joku kävisi yllättäen mun päälle, toivon, että mun BJJ-vaistot ottaisi vallan, niistä olisi jotain hyötyä ja osaisin paeta tilanteesta. En kävele öisin alikuluissa henkseleitä paukutellen, mutta ainakin koen olevani valmistautuneempi kamaliin tilanteisiin kuin ennen BJJ:tä.

Ulkonäköpaineista ja merkkituotteista vapaa alue

En ole koskaan viihtynyt liikuntapaikoissa, joissa pitäisi olla tietyn näköinen ja käyttää tiettyjä treenikledjuja, että voisin tuntea olevani osa porukkaa. BJJ:ssä ulkonäkö on toissijaista. Tämä varmaan johtuu siitäkin, että harrastajissa on kaiken ikäisiä, näköisiä ja taustaisia ihmisiä. Ei ole jotain ulkomuodoltaan ihanteellista BJJ-harrastajaa, vaikka joistain fyysisistä ominaisuuksista voi olla hyötyä, kun tosissaan aletaan kilpailemaan.

Painimisen jälkeen sitä on ihan räjähtänyt: tukka hapsottaa kaikkiin suuntiin, naama punottaa, ripsari leviää poskille ja kynsilakan pysyvyydestä voi vain haaveilla. Monet jättävät kokonaan meikkaamatta, mikä on käytännöllistä. Ulkoinen asia, mikä treeneissä kenties eniten noteerataan on vyön väri. Aktiivinen painiharrastus vaikutttaa fysiikkaan, mutta tietyn ulkomuodon tavoittelu ei silti tunnu osalta lajia. Ketään ei tunnu kiinnostavan, miltä toiset näyttävät. Ulkonäköään ei tarvitse miettiä, eikä sitä edes jaksa pohtia. Tärkeintä on huolehtia omasta hygieniasta, muuta ei vaadita.

Lisäksi kaikilla on samannäköinen, ei mitenkään seksikäs puuvillainen ja usein hikinen pyjama päällä, eikä sen hinnalla tai merkillä saa glooriaa. Tai no ehkä jos se on joku eBaysta hankittu, BJJ-legendan käyttämä kisapuku.

Raskaus ja lapset

Tunnen ja tiedän aktiivisia harrastajia sekä kilpailijoita, jotka ovat sovittaneet lapsen saamisen ja BJJ:n harrastamisen yhteen. Jotkut ovat pystyneet treenaamaan jopa laskettuun aikaan asti. Raskaus tarkoittaa jonkinlaista taukoa lajista, mutta ei automaattisesti sen loppua. Moni luovii oman elämäntilanteen ja mahdollisuuksien mukaan treeneissä skidien kanssa. Monilla seuroilla on myös omia treenejä lapsille. Sydän vähän läikähtää, kun näkee BJJ-vanhempia ja BJJ-perheitä. Varsinkin isät treenaamassa tyttäriensä kanssa on supersuloista.

Notkeus voi olla etu- joogit, tämä on teille

Naiset ovat keskiverrosti notkeampia kuin miehet. BJJ.ssä on paljon tekniikoita, joissa notkeudesta on hyötyä. Toiset tuntuvat olevan kuin muovailuvahaa, jotka voivat asetella raajojaan vaivattomasti vinksin vonksin. Naisilla on myös miehiä useammin tanssi-, voimistelu- tai joogataustaa, joista kaikista voi olla suurta hyötyä BJJ:ssä.

Tutustuminen samanhenkisiin

Tämä ei varsinaisesti liity sukupuoleen, mutta yksi BJJ:n parhaita puolia on se, että sen parissa on mahdollisuus jatkuvasti tutustua uusiin, usein saman henkisiin ja mukaviin ihmisiin. Laji on luonteeltaan jäänmurtaja, josta löytyy loputtomasti keskusteltavaa ja ystävyys voi helposti ja luontevasti  jatkua salin ulkopuoliseen elämään. Harrastajia ja ihmisiä on ympäri maailmaa ja open matit ovat aina mahdollisuus tavata uutta jengiä.

En ole missään lajissa saanut naispuolisia kavereita tällä tavalla. Olen luonteeltani aika ujo ja estynyt, enkä tutustu ihmisiin välttämättä kovin helposti, mutta BJJ:ssä tähän on tullut ilahduttava poikkeus. Esimerkiksi harrastaessani koripalloa, joka on joukkuelaji, en kokenut tämmöistä yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin brassin harrastajien kesken. Harrastajat ovat eri ikäisiä, joten kavereita voi saada itseään reilusti nuoremmista tai vanhemmista, mikä on todella virkistävää.

”Feeling like a savage” – selittämätön tunne

Tämä on yksi suurimmista syistä, miksi jäin koukkuun BJJ:hin. En saa mistään tätä tunnetta, mikä pulpahtelee aina esiin kun on tekemisissä tämän lajin kanssa.  Se tunne on cocktail itseluottamusta, ylpeyttä, varmuutta, pahista, rohkeutta ja ties mitä. Sen tuntee, kun on juuri paininut, kun kiristää vyön lanteilleen, kun tekee fist bumpin kaverin kanssa ennen sparria, kun onnistuu tekniikassa, kun kävelee rättiväsyneenä pukkariin. Se on vaikeasti kuvailtavissa oleva tunne, kun fiilistelet olevasi vähän pahis ja jotenkin cool, koska harrastat tämmöistä ”hurjaa” lajia. Samankaltaista tunnetta kuvailee eräs upea BJJ-nainen alla olevassa videossa.

BJJ:ssä ja nogissa kansainvälisesti erittäin menestyneen walesilaisen Ffion Daviesin rakkaudentunnustus BJJ:lle:

Katso aikaisempi kirjoitukseni siitä, miksi naisten kannattaisi harrastaa kamppailua 

____________________________________________________________________

Olen kirjoittanut kesästä 2021 alkaen BJJ-aiheisia postauksia yhdessä jujutsu-yhteisö Buli Jiu-Jitsun kanssa, jossa käyn itse treenaamassa. Buli Jiu-Jitsu on vuonna 2021 perustettu kasvava BJJ-yhteisö, joka treenaa uudessa Urhea-hallissa Vallilassa, Helsingissä.

Vuodelle 2022 Bulin kalenteriin on lisätty omat treenit naisille! Kunhan nyt vain tämä sulku päättyisi.

Lisätietoa Bulista >>