*Älä lue tätä, jos et ole katsonut kasikauden toista jaksoa.*
Siis mitä! Tämä toinenkin jakso oli asetelmien petaamista!? Ensi jaksossa on pakko rytistä, ellei kolmas jakso kulu pelkästään siihen, että White Walkerit etenevät vain juuri ja juuri Winterfellin portille jäisten ja reikäisten kaakkiensa kanssa. Toisen jakson katsomisen jälkeen oli hämmentynyt olo. Ehkä kaksi ensimmäistä jaksoa olisi voinut nivoa yhteen. Tämän jälkeen jää paljon lunastettavaa seuraavissa jaksoissa.
Tässä jaksossa käytettiin paljon aikaa suhteiden syventämiseen. Vanhat ystävät ja soturit kohtasivat. Lisäksi nähtiin taas Ghost! Kaikilla muilla ”pariskunnilla” näytti menevän melko kivasti, siinä missä Jonin ja Danyn yhteys liikahti ällörakkaudesta raiteelle it’s complicated. Sansa ja Theon, Greyworm ja Missandei, Sam ja Gilly. Ketkä näistä selviävät menettämättä toista? Selviääkö kukaan? Aryan katseesta sängyllä Gendryn vieressä ei oikein voinut päätellä mitään. No ei hän kovin onnelliselta näyttänyt. En myöskään ihan ymmärrä järkytystä tästä Aryan seksikohtauksesta. Hän on täysi-ikäinen GOT:issa ja oikeassa elämässä, kyse on sarjasta ja hahmosta, ei kenenkään omasta pikkusiskosta, ellei Maisie Williamsilla ole vanhempia sisaruksia.
Pitkään tuntui siltä, että Dany on ainoa oikea Iron Thronen valtias, mutta en ole enää sitä varma. Dany näyttää nyt liian epävarmalta ja jotenkin heikolta.
Koko jakson teemana oli oikeastaan se, mitä ihminen haluaa ja miten aikansa käyttää, jos tietää loppunsa tulevan. Joku haluaa puhua suunsa puhtaaksi (Jon), joku haluaa kokea jotain uutta (Arya), joku haluaa viettää aikaa tärkeän ihmisen seurassa (Sam ja Sansa) ja yksi osoittaa arvostuksensa muille (Jaime).
Unohdin viime postauksessa mainita yhdeksi lempihahmokseni Ser Davosin, jonka mieleen muistui tässä jaksossa miehelle tärkeä Shireen Baratheon.
En tiedä miksi Brienne of Tarthin ritariksi lyöminen tuntui jotenkin kornilta ja lähes kiusalliselta kohtaukselta. Ehkä se oli jotenkin luonnotonta, että melkoisen alfat miehet arvostaisivat naista yhdessä tuumin noin innokkaina. Ehkä ajatukseni on edelleen kotimaan vaaleissa. Podrickin laulama kappale oli kaunis ja Florence and the Machinen versio lähes yhtä kaunis.
Viimeisessä kohtauksessa näkyi vain pitkätukkaisia jäisiä rumiluksia, mutta ei kaljupäistä Night Kingia. Onko hän matkalla sittenkin jonnekin muualle oman vainajajoukkonsa kanssa? Esimerkiksi King’s Landingiin? Olen erittäin kiinnostunut faniteoriasta, jonka mukaan Cersei ja Night King olisivat joko sama henkilö tai jonkinlaisessa liitossa.
Ensi viikkoon!
Jätä kommentti