Maapallon 7,6 miljardia ihmistä kuluttaa paljon ja tuottaa valtavat määrät jätettä.

Omana elinaikani olen huomannut muutoksen kierrätystä kohtaan. Kiertotaloudesta on tullut yhä useammin tavoiteltavaa, ainakin yritysten näkökulmasta.  Usein silti hämmennyn ihmisen totaalisesta välinpitämättömyydestä kierrätystä ja siten ympäristöä kohtaan. Toisten kotona samaan roskapussiin päätyvät baananinkuoret, säilykepurkit, jogurttipikarit ja lasiset hillopurkit. Monilla näistä surkeistä kierrättäjistä on lapsia. Mitä heille jää, kun elämme näin?

Meidän pitäisi vuonna 2017 kaikkien jo olla ekologista elämäntapaa rakastavia ihmisiä, jotka haluavat suojella luontoa ja puhdistaa valtameret. Onneksi paremmasta ja tiedostavammasta sukupolvesta on lupaavia, isojakin viitteitä, kuten The Ocean Cleanup -projekti.  Projektin takana on vasta 23-vuotias Boyan Slat.  Yrityksessä on muuten paljon paikkoja auki, jos ympäristö ja työskentely Hollannissa kiinnostaa.

Kosmetiikka muovipurkeissa

Ekologisten valintojen tekeminen ei ole aina helppoa. Roskaaminen ja kuluttaminen on paljon helpompaa. Olen innoissani kaikista uusista innovaatioista, joilla ilmastonmuutosta ja ympäristön pilaantumista yritetään ehkäistä ja ekologisesta elämäntavasta tehdä kuluttajalle helpompaa. Tästä esimerkkinä tohtori Suvi Haimin sekä tohtori Laura Kyllösen biohajoavasta puukomposiitista tehty pakkaus (Sulapac), joka voi olla vallankumouksellinen innovaatio valtavasti muovia käyttävällä kosmetiikka-alalla.

Pyrin itse käyttämään vain ekokosmetiikkaa. Tosin tilaan nämä verkkokaupoista (Biodelly, Jolie, Naturelle), jolloin ne on pakattu kuljetusta varten. Osa tuotteista on pakattu lasiin, mutta suurin osa muoviin. Kierrätän pakkausmateriaalit, mutta olisi silti järkevämpää ostaa tuotteet suoraan liikkeestä. Tällä hetkellä minulla on tekoripset, mutta olen luopumassa niistä pian. Suunnittelenkin hankkivani ripsivärin, johon voi ostaa täyttöpakkauksen uuden sijaan. Tälläisen tarjoaa esimerkiki tanskalaismerkki Kjaer Weis. Täytyy myös kokeilla Lushin pakkauksetonta samppoopalaa sekä ottaa uudelleen käyttöön kristallisuolasaippua.

Ruokahävikin ehkäisyyn keskittyvä loistava palvelu on myös ResQ. Sen kautta kautta hävikiksi päätymäisillään olevaa ravintolaruokaa saa alennuksella. Poikaystäväni asuu Helsingissä ja käyttää sovellusta jatkuvasti. Se on toiminut hyvin. Hän on pelastellut kokonaisia aterioita ja jälkkäreitä.

Wasted-hävikkiolut

Maailman voi pelastaa myös ”kulaus kerrallaan”. Tänään vastaani tuli kotimainen Wasted-hävikkileipäolut, jonka valmistuksessa hyödynnettän Vaasan ruispaloja. Olutta varten kerättiin joukkorahoitus, joka oli arvoltaan yli 10 000 euroa.  Koko homman takana on olutkoulutuksiin erikoistunut Brewniverse sekä muun muassa Loop-hävikkiravintolan perustanut From Waste to Taste -kiertotaloushanke. Hommaa tukee Vaasan-leipomoyhtiö.  Hanketta rahoittaa ESR.  Joukkorahoitukseen osallistuneet ovat voineet noutaa oluensa Loopista, joka muuten on kuulemma myös vegeille sopiva.

Pidän oluista ja maistaisin mielelläni tätä, vaikka se ei pikaisella tarkistelulla ole saanutkaan kovin mairittelevia arvosteluja olutblogosfäärissä. Wastedia on tarjolla Loopissa. Toivottavasti isot panimot ja leipomot yhdistävät Wastedin inspiroimana voimansa ja ”roskaoluesta” tulee normi.