Trumpin kaudella on nähty paljon yritysten kannanottoja. Presidentti Trumpin maahantulokieltoa kritisoivat muun muassa Netflix, Nike ja Airbnb. Macy’s droppasi presidentti Trumpin miestenvaatemalliston ja Nordstrom Ivanka Trumpin naistenvaatteet. Nordstromilta kerrottiin, että syynä oli laskenut myynti. Tavarataloa kuitenkin myös boikoitiin ennen päätöstä.  Mietin itse vakavasti, haluanko enää ostaa suosimani Under Armour -sporttimerkin vaatteita, sillä toimitusjohtaja Kevin Plank ei suoraan tuominnut Trumpin kyseenalaisia, pehmeitä lausuntoja Charlottesvillen KKK:n  ja neonatsien väkivaltaisuuksista. Under Armour on tehnyt hienoa, feminististä mainontaa nostamalla esiin esimerkiksi atleettisen ballerinan Misty Copelandin sekä näyttämällä, että huippumalli Giselle Bundchen ei hänkään välty esimerkiksi rajulta ulkonäön arvostelulta.  Plankin hiljaisuus (josta en tietäisi ilman mediaa) muutti mielikuvaani Under Armourista ikävään suuntaan.

Ostamatta jättäminen on toki melko laiskaa aktivismia, mutta yrityksen näkökulmasta katastrofi, jos asiakaskunta etääntyy ja pienenee yrityksen tehtyä ”väärän” linjauksen, kannanoton tai olemalla hiljaa. Yritysten täytyy huolehtia maineestaan ja miettiä imagoaan jatkuvasti. Uskon, että Trumpin kaudella etenkin amerikkalaisyritysten viestintä- ja markkinointiosastoilla mietitään päät sauhuten.

Alla oleva oleva HOK-Elannon #joulurauhaa-kampanjavideo oli hieno kannanotto suomalaisuuden monimuotoisuudesta. Kampanja julkaistiin niihin aikoihin, kun valkoisen ylivallan kanssa flirttaileva Soldiers of Odin alkoi saada julkisuutta.

Yrityksen ajatusmaailman esiintuomisesta toinen mielenkiintoinen esimerkki kotimaasta on Kyrön pöytä -keskustelusarja. Kyrö Distillery Company on huimaan nousuun ampaissut tislaamo, jolle ginin valmistumis oli menestykseksi räjähtänyt sivujuonne matkalla kohti ruisviskiä. Olen työni puolesta käynyt vierailulla Kyrö Distilleryn tiloissa vuoden 2016 marraskuussa Isokyrössä sekä tavannut yrityksen henkilökuntaa, kuten muun muassa somea hoitavan Annikan. Somemanagerointi ja markkinointi alkoholia valmistavassa yrityksessä on poikkeuksellista. Suomessa vahvoja viinojahan ei saa mainostaa, mutta sääntöä voi kiertää mainostamalla esimerkiksi englanniksi. Kyrö Distillery vaikutti vierailun perusteella kaiken kaikkiaan yhteisölliseltä työpaikalta, jossa tehdään rennosti, mutta ammattimaisesti ja vastuullisesti. Se, että Kyrö tekee aloitteen yhteiskunnallisesta keskustelusarjasta, ei siksi ole yllättävä.

Yritys kuvaa Kyrön pöytä -keskustelusarjaa sivullaan näin: ”Uskonto, feminismi, rasismi, köyhyys, maaseudun ja kaupungin suhde. Mikään aihe ei ole niin arka, etteikö siitä voisi keskustella. Paremman keskustelukulttuurin kehittäminen on kaikkien yhteinen asia ja Kyrö Distillery haluaa tehdä oman osansa sen edistämiseksi.”

Joku voi ajatella keskustelusarjan olevan puhtaasti markkinointimielessä tehty, mutta uskon sen oikeasti olevan jotain merkityksellisempää sekä suunta, johon yritykset ovat yhä enemmän menossa, yhteistä hyvää halutaan edistää ilman taka-ajatuksia. Kyrö Distillery haluaa käyttää näkyvyyttään hyväksi luomalla alustan julkisille keskustelulle. Toki keskustelun järjestämisellä voi olla riskinsä, sillä sehän voi ottaa suunnan, jota yritys ei osaa ennakoida.

Ensimmäinen Kyrö Pöytä -keskustelu julkaistaan tänään Facebookissa Kyrön Pöytä -aatesivulla klo 20. Aiheena: Elääkö maaseutu kaupungin kustannuksella – vai toisinpäin?